Pyryn jaostot

Voimistelu

Rytminen voimistelu

Ellen ja Iida N

Ellen ja Iida N

Varpaankärkeä myöten ojennettu jalka nousee vaivattomasti korvan viereen, ja voimistelija pyörähtää kuin näkymätön korkokenkä jalassa täyden kierroksen. Samalla käsissä pyörivät keilat - eri suuntiin. Onnistunutta piruettia seuraa tanssiaskelsarja, jossa väline liikkuu kädessä ja jalat matolla, mutta voimistelija katsoo yleisöön hymyillen. Heitoissa väline nousee korkealle kohti kattoa ja napsahtaa sopivasti suoraan kuperkeikan tehneen voimistelijan käteen. Rytmiselle voimistelijalle arkipäivää on taiteilla korkeilla varpailla, katsoa maailmaa vanteen läpi ja taivuttaa selkää niin, että nuttura osuu takareiteen ja sen ohi. Tuhannet harjoitustunnit salilla johtavat kilpasuoritukseen, jossa väline on jatkuvassa liikkeessä, notkeuden rajat ovat kadonneet ja voimistelija elää musiikkia satumaisen hetken ajan.

Rytminen voimistelu on voimistelijan ja välineen taiturimaista yhteistyötä.

Rytmisen voimistelun sanotaan olevan maailman kaunein urheilulaji. Lajin alkuperämaassa Venäjällä sitä kutsutaankin taidevoimisteluksi. Se näyttää muiden voimistelulajien tapaan vaivattomalta ja helpolta, vaikka se ei sitä huipputasolla ole. Kilpailuohjelmassa voimistelija suorittaa musiikin tahtiin ohjelman, jossa vaikeusosat ja välineen liike yhdistyvät sujuvaksi kokonaisuudeksi.

Välineen' yksilövoimistelijalla voi olla joko pallo, vanne, keilat, nauha tai naru.

Rytminen voimistelu on kansainvälisen voimisteluliiton, FIG, virallinen kilpaurheilulaji. Se kehittyi ensin naisvoimistelusta moderniksi voimisteluksi ja siitä rytmiseksi kilpavoimisteluksi. Uusi nimikerytminen voimistelu otettiin käyttöön vuoden 1998 lopussa. Olympialajina rytminen voimistelu on ollut vuodesta 1984 (yksilöt) lähtien. Joukkue kilpailumuotona tuli mukaan 1992. Lajisuoritus muodostuu musiikin mukaan tehdystä liikesarjasta, jossa käytetään välineenä joko narua, vannetta, palloa, keiloja tai nauhaa. Rytmisessä voimistelussa kilpaillaan sekä yksilö-, Duo/trio- että joukkuekilpailussa. 

Suomeen rytminen voimistelu tuli Neuvostoliitosta ja ensimmäiset Suomen mestaruudet jaettiin 1971.

Rytminen voimistelu on monipuolinen taitolaji. Lajissa vaaditaan samanaikaisesti sekä urheilullisuutta että taiteellisuutta. Fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien lisäksi laji vaatii harrastajaltaan kykyä liikeilmaisuun. Laji aloitetaan yleensä n. 5-7-vuotiaana.

Rytmisessä voimistelussa suoritus perustuu monipuolisten vartalon perusliikkeiden hallintaan. Hyppyihin, tasapainoihin, pyöriviin vartalon vaikeusosiin ja muihin vartalon liikkeisiin yhdistyvät välineiden taiturimainen käsittely sekä tanssillisuus ja esiintyminen. Lajin monipuolisuudesta ja vaativuudesta johtuen myös harjoittelu on erittäin monimuotoista. Fyysisten ominaisuuksien, väline- ja ohjelmaharjoitusten lisäksi harjoitusohjelmaan kuuluu aimo annos lajin tarpeita vastaamaan sovellettua klassista balettia. Suomalaisen huippuvoimistelijan harjoitusmäärä nousee usein 30 viikkotuntiin.

Rytminen voimistelu on urheilumuoto, jossa musiikki, voimistelijan liike ja väline muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Rytmisen voimistelun sanotaan olevan maailman kaunein urheilulaji.

lähde: Suomen Voimisteluliitto

 

            1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30 31          
Edellinen kuukausi Joulukuu 2019 Seuraava kuukausi

© Nokian Pyry ry